Sivu on muuttanut uuteen osoitteeseen

WEMBULA

lauantai 27. joulukuuta 2014

Kakka osa 2 -Nolouden huippu

Jotta tämä kakkapostaus olisi kaikille ymmärrettävissä, suosittelen ensin edellisen kakkapostauksen lukemista, joka löytyy tästä linkistä. Jos et jaksa edellistä postausta syystä tai toisesta lukea, on hyvä tietää, että minä olen ollut aina ujo käymään kakalla poikaystäväni nähden tai kuullen. Tämä postaus on huumorilla höystettyä tyttöjen prinsessa-kakka myyttien rikkomista. Ajattelin siis päivitellä vähän kakka-kuulumisiani. Olen edennyt hurjasti eteenpäin kakkaamisen osalta. Minusta on tullut rohkea, avoin ja sosiaalinen kakkaaja. Tällä hetkellä kakkaaminen on edennyt jo siihen pisteeseen, että mikä tahansa kakan olomuoto tulee reippaasti ulos myös Frankin läsnäollessa, olipa sitten kyse King kong kakasta, korkkikakasta tai Jari Sarasvuo-kakasta. Tämä kaikki rohkeus alkoi siitä, kun pari kuukautta sitten sairastuin vatsatautiin. Vatsa oli helvetin kipeä ja paskaa tuli joka rööristä. Oksensin muutaman kerran ja ripulia tuli kuin vettä Niagaran putouksesta. Luulin hetken aikaa olleeni takaisin Afrikassa, jolloin kärsin vesiripulista reippaasti yli viikon ajan. Onneksi tämä parin kuukauden takainen ripulikohtaus meni ohi vajaassa kahdessa päivässä. 

Vatsatauti alkoi keskellä yötä. Oli aivan hiljaista. Ainut ääni mikä kuului oli vatsastani kaikuvat konekiväärin laukaukset ja ajoittaiset ydinpommiräjähdykset. Minuuttien päästä kakantuloa ei olisi voinut enää estellä. Tätä tilanneta olin pelännyt jo useamman vuoden ajan. Minulla ei kertaakaan aikaisemmin ollut tullut ripulia ex-poikaystävieni aikana. Nyt olin tilanteessa, josta ei ollut poispääsyä. En voinut käskeä Frankkia lähtemään tupakalle keskellä yötä, enkä voinut alkaa soittaa musiikkia keskellä yötä. En voinut laittaa suihkua täysille tai korvatulppia Frankin korviin. Paperin laittaminen pönttöön ei olisi estänyt Frankkia kuulemasta jäätäviä pytyssä kaikuvia pommin ääniä. Se oli menoa se. Menin kylmänrauhallisesti vessaan ja päätin päästää pahat henget ulos. Tuntui siltä, että kaikki sisäelimetkin olisivat tippuneet suolistossa olevan tavaran mukana. Useamman minuutin ulostamisen jälkeen maha tuntui aivan tyhjältä. Menin takaisin Frankin viereen nukkumaan. En vielä tähän päivään mennessäkään tiedä onko Frank ollut yöllä hereillä. Ei hän ainakaan mitään päällepäin nähtäviä traumoja ole siitä saanut. Seuraavana aamuna ripuli jatkui edelleen. Kerroin tilanteestani Frankille ja Frank ymmärsi asian täysin. Käskin Frankin laittaa musiikin päälle ja niin sitä taas mentiin paskantamaan suolia ja sisäelimiä pihalle. Kilojen tiputtaminen ei olisi voinut helpompaa olla. Ripuli 1-Ummetus 0.

Näiden muutaman kuukauden takaisten hyvin jännittävien tapahtumien jälkeen minusta on tullut parisuhteen kakkaamisen kandidaatti. Olen kehittynyt ujosta kakkaajasta rohkeammaksi ja avoimemmaksi kakkaajaksi. Käyn rohkeasti kakalla Frankin kuullen, mutta suosin edelleen vesihanan pitämistä samalla auki. Olen nähnyt paljon kakkaamisen maailmaa seurusteltuani rohkeiden kakkaajien kanssa. Kakkaamisenkatsomukseni on siis laaja ja koen siitä olevan suurta hyötyä oikeaoppisessa kakkaamisessa. Olen erittäin huolellinen ja nykyään osaan nauttia jokaisesta hetkestä pytyn äärellä olipa kumppanini lähellä tai kaukana. Olen kakalla aina ajoissa ja hoidan kakkaamisen ajallaan. Olen joustava ja sopeudun nopeasti uudenlaisiin vessoihin. Hoidan hommat loppuun paperitöitä myöden. Olen hyvä keskittymään ja olen kakkaamisessa aidosti läsnä. Kakkaajana olen iloinen, reipas ja huumorintajuinen. Hoidan kakkaamisen alusta loppuun huolellisesti ja tunnollisesti. Pyrin ylläpitämään positiivista kakkaajien asennetta. Osaan toimia niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin. Koen samassa taloudessa asuvien tiimityöskentelyn tärkeänä osana toimivaa kakkaamista. Kakkaaminen on ollut minulle aina tärkeää ja koenkin uskalluksen kakata kumppanin läsnä ollessa hyvin palkitsevana.

Afrikassa keittiömme hana antoi kommuunillemme vartaistukea kärsiessämme ruokamyrkytyksen aiheuttamista suolistovaivoista ja suolen ajoittaisesta räjähtelystä.

Tunnisteet: , , ,

4 kommenttia:

28. joulukuuta 2014 klo 10.04 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Sulla on ollut mielenkiintoisia tekstejä, mutta sori tää ei kyllä naurattanut millään tavoin. Joo, pa****inen on ihan normaalia, teemme sitä kaikki. Mutta kun siitä kirjoittaa kokonaisen tekstin blogiinsa, tulee mieleen ala-aste ajat...Ehkä kannattaa päättää onko tää aikuisen mimmin blogi mielenkiintoisine teksteineen vai vitsi-blogi pissa kakka aiheilla. Mä äänestäisin ensimmäisen vaihtoehdon puolesta...

 
30. joulukuuta 2014 klo 11.14 , Blogger Unknown kirjoitti...

Kyllä tämä pääasiassa parisuhdeblogi on. Itseäni naurattavat kakkapissapieru-jutut, joten joskus tällaista, mutta yritän tietysti rajoittaa! :D Kiitos suorasta kommentista. :)

 
31. joulukuuta 2014 klo 2.25 , Anonymous Anonyymi kirjoitti...

Kyllä mä sain tästä ihan hyvät naurut :D Ainakin erottuu massasta :)

 
1. tammikuuta 2015 klo 15.00 , Blogger Unknown kirjoitti...

Kaikille ei tosiaan uppoa toi pissakakka-huumori. Mun mielestä se vaan on ihan parasta. :D

 

Lähetä kommentti

Tilaa Lähetä kommentteja [Atom]

<< Etusivu